Olen kauan kaipaillut puuvillaista anorakkia. Mielestäni sellainen on erittäin hengittävä ja tukevasta twillistä valmistettuna se myös tarvittaessa pitää tuulta tarpeeksi, kuitenkaan hiostamatta liikaa. Tällainen anorakki on mainio myös metsässä liikkuessa, kun sääsket yrittävät hyökätä marjastajan kimppuun.
Niinpä hankin Eurokankaasta tukevaa puuvillakangasta takkiin ja vähän ohuempaa kukkakuosista kangasta hupun vuoriin ja taskuläpän alapuolelle.
Kaavan muokkasin Kotiliesi Käsityö lehden 6/2017 anorakin kaavasta. Siinä kankaaksi oli suositeltu softshelliä, mikä on liestymätöntä, joten siinä ei tarvitse huolitella kappaleita niin paljoa. Minusta kaavan huppu oli liian pieni, varsinkin kun ajattelin vuorittaa sen. Siksi suurensin hupun osia varsin reippaasti, eikä siitä sittenkään tullut vielä edes reilun kokoista.
Halusin piristää takin ulkonäköä vuorittamalla hupun pirteällä kankaalla ja myös vetoketjut ja hupunyöri poikkeavat kankaan väristä.
Anorakin sivusaumoissa on vetoketjulliset halkiot, mitkä helpottavat pukemista.
Ohjeen mukaan hihansuihin pujotettaisiin kuminauhat. Minä ompelin kyllä kujat valmiiksi, mutta mietin vielä kuminauhojen laittoa. Minusta ovat hihat ihan hyvät ilman niitäkin.
Haluaisin ommella tähän takkiin vielä myös heijastinnauhaa, jotta minut nähtäisiin myös pimeällä tiellä. Nyt en vielä keksinyt, miten sen toteuttaisin, joten senkin laitoin mietintämyssyyn. Nyt on tärkeintä saada takki käyttöön viileitä ja sääskirikkaita kesäiltoja varten.
Olen tyytyväinen tähän lopputulokseen. Nyt voin jälleen käyttää anorakkia, niinkuin meillä opiskelijoilla oli tapana 70-luvulla.
Kommentit
Lähetä kommentti