Frisbeekierros Vanhan Kaivoksen ympäristössä

Kuten eka postauksessa mainitsin, harrastan frisbeegolfia. Olen vielä tosi aloittelija enkä voi kehua osaamisillani. Tässä postauksessa esittelen Vanhan Kaivoksen ympäristössä olevaa frisbeegolfradan näkymiä Outokummusta ja samalla kerron miksi aloitin ko. harrastuksen? 

Minusta on tärkeää, että harrastus ei ole sidottu kellonaikoihin. Voin lähteä kierrokselle milloin itselleni sopii.

Toiseksi tämä harrastus ei maksa paljoa. Useimmille frisbeekentille pääsee heittämään ilmaiseksi tai maksu on erittäin pieni eivätkä frisbeekiekotkaan kovin kalliita ole.

Harrastajien ikähaitari on kovin suuri, joten yli kuusikymppisenäkin voi aloittaa. Koko perhe voi liikkua yhdessä, mikä minusta on hieno juttu. Monet eläkeläisetkin kokoontuvat yhdessä heittelemään ja samalla voidaan vaihtaa kuulumiset. Huomattavan suurena ryhmänä erottuvat opiskelijat, varsinkin pojat ovat ottaneet lajin omakseen.

Varmaan useilla harrastajilla on selkeät tavoitteet, miten haluavat kehittyä tämän harrastuksen parissa. Haasteita kyllä riittää, sen olen jo näin pienelläkin kokemuksella huomannut.

Monilla lajin harrastajilla ovat laukut täynnä frisbeekiekkoja erilaisilla ominaisuuksilla. Minulle riittää kaksi tai kolme kiekkoa. Kunpa oppisin niitä heittämään haluttuun suuntaan ja riittävän pitkälle, niin olisin tyytyväinen.

Laji opettaa  keskittymiskykyä ja pitkää pinnaakin tarvitaan, kun kiekot jysähtelevät puihin ja kimpoilevat pusikoihin. Ihailen suuresti lajia pitempään harrastajien taitoja, kun kiekot liitävät pitkälle kiertäen kauniisti väylällä olevat esteet.

Nämä kuvat, jotka olen liittänyt tähän postaukseen ovat tämän 18-väyläisen frisbeeradan varrelta. Täällä on esimerkiksi yksi väylä, jossa kiekkoa heitetään rikastevaraston alitse, siis tunnelia pitkin, On muuten haastava väylä, kiekot paukkuvat kohti teräspalkkeja.

Itse arvostan lajissa sitä, että voin liikkua luonnossa, kiipeillä mäkiä ylös ja alas. Lenkkeily näin maastossa on paljon monipuolisempaa kuin taivaltaminen pitkin katuja. Ehkäpä jonain päivänä minunkin kiekkoni liitävät kauaksi käskyjäni totellen.   Tätä odotellessa kierrän tätä idyllisissä maisemissa olevaa kenttää vielä lukuisia kertoja.

Minulle nämä maisemat ovat tuttuja jo kouluajoilta, jolloin vierailimme
rikastamossa tutustumassa kuinka kuparimalmi erotetaan vaahdotusmenetelmällä. Nyt kaivos on ollut jo kauan suljettuna, mutta onneksi hieno kaivosmuseo ja kesäisin opastetut kaivoskierrokset kertovat noista menneistä ajoista, jolloin tämä  kaivos oli kovin tärkeä koko Suomelle.